SHINRIN-YOKU 森林浴

 

”Öö, voisitko suomentaa?”

Altistumista luonnolle ja metsälle. Antautumista luonnon syliin. Metsän hengittämistä. Metsäkylpemiseksikin on asiaa kutsuttu. Aistien vapauttamista vastaanottamaan, mitä luonto tarjoaa. Yksinkertaisen asian selittäminen sanallisesti on yllättävän vaikeaa. Koska asiaa on vaikea selittää sanoin, on hyödyllisempää kutsua ihmiset kokemaan, mistä on kyse.

Elämä on rypäs erilaisia sattumia. Yksi tällainen kokemus konkretisoitui tänään, kun ystäväni ja yhteistyökumppanini kanssa johdatimme japanilaisia vieraita metsään. Vieraat olivat toivoneet ohjelmaksi luontoon pääsyä, näkemään ja kokemaan suomalaista metsää. Tavatessamme kartoitin toiveita syvällisemmin, jotta pystyn tarjoamaan heille toiveensa mukaisen tapahtuman. Kun mainitsin sanan shinrin yoku osana suunnitelmaani, ryhmän jäsenet vapautuivat, ilahtuivat ja hurrasivat yhteen ääneen käsiään taputtaen. Hetken mietin, pystynkö vastaamaan heidän toiveeseensa, onhan shinrin yoku Japanista lähtöisin.

Suomentaminen on itselleni paljastunut muuksi kuin tietyn kielen kääntämistä toiselle. Pitkään olen miettinyt ja puntaroinut sanavalintoja, sanoissa ja lauseissa eläviä arvoja ja asenteita. Ajoittain asian itselleni ”suomentaminen” on ollut hankalaa siitä syystä, etten ole löytänyt oikeanlaisia ilmaisumuotoja niin itsestään selvälle asialle, joilla saisin meidät suomalaiset havahtumaan luonnon tärkeydestä ja mahdollisuuksista hyvinvoinnillemme.

Suomentamisen tarve on tullut selväksi. Lukuisissa tilanteissa, joissa olen kertonut, mitä nykyään työkseni teen, olen vastaanottanut itseäni yllättäneen suuren määrän ennakkoasenteita. Aikani kuvittelin, että vuoropuheluissa esiin nousseet asenteet ovat kaikuja omasta kyvyttömyydestäni ymmärtää monitasoista luontosuhdetta. Tämän seikan olen hylännyt verrattain pian. Ihmiset, jotka viihtyvät luonnossa itsekseen, samoilevat, juttelevat puille ja jopa kiipeävät puihin nimetään herkästi hipeiksi, puunhalailijoiksi ja hihhuleiksi. Joitakin vuosia sitten iltapäivälehdissä kerrottiin puuhun kiipeävästä laulavasta mummosta. Kerran hänet oli yllätetty ”rysän päältä” eli oksilta, ja paikalle oli kutsuttu poliisipartio. Niin vaarallista saati laitonta ei luonnosta nauttiminen ole, että mummon tempaus olisi johtanut rikostutkintaan. Annetaan vaan kaikkien, niin mummojen kuin lapsienkin nauttia luonnosta!

Tiedemaailma on tuottanut lukuisan määrän tutkimustietoa luonnon ja metsän hyvinvointivaikutuksista ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Fysiologiset vaikutukset on helpommin mitattavissa kuin psyykkiset, mutta tätä asiaa ei pidä jättää vaikutusarvioinnin ulkopuolelle. Yleisesti ottaen kansanterveystieteen parissa tiedetään, että ihmisen oma käsitys ja arvio terveydentilastaan on luotettavampi mittari kuin yksittäiset tutkimukset. Luonto on vuosituhansia tarjonnut ihmisille hoivaa, turvaa, suojaa ja elantoa. Antiikin Kreikassa oli tapana vetäytyä pohdiskelemaan asioita luonnon rauhaan. 2010-luvulla suomalaiset edelleen nimetään mökkikansaksi. Kannonnokassa saattaa vierähtää aiottua pidempi hetki, kun luonto mahdollistaa vapaan olemisen ja ajattelun tai tiedostamattoman ajattelemattomuuden.

Määritän shinrin yokun vapaudeksi olla luonnossa osana luontoa.

One Comment on “SHINRIN-YOKU 森林浴

  1. Päivitysilmoitus: Shinrin-yoku Tampereen työväen opiston kurssitarjonnassa kevätlukukaudella 2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: