VIHREÄN KULLAN MAA

Kuka muistaa 1980-luvun lopulla televisiossa esitetyn sarjan nimeltä Vihreän kullan maa? Tuohon aikaan olen itse ollut alakouluikäinen. En osaa kuvata sarjaa enkä sen käsittelemiä teemoja mutta nimi on kairautunut syvälle muistin uumeniin. Nykyajan hengen mukaisesti tarkistin, millaista tietoa Wikipedia tarjoaa tästä sarjasta. Vapaasti lyhennettynä televisiosarja käsitteli sukua, jolla oli toimintaa metsäteollisuuden alalla. Tarinaan punoutuu niin liiketoiminta, ajan henki kuin henkilökohtaiset ja sukusidonnaiset tapahtumat. Perheen pään ja yrityksen keulahahmon kuolema johtaa perintöriitoihin ja vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen eikä henkilökohtaisilta draamoilta vältytä.

Metsäteollisuus käyttää raaka-aineena jo nimensä mukaisesti metsää. Metsä on tarjonnut suomalaiselle yhteiskunnalle monenlaista hyvinvointia ja taannut maamme vaurastumisen vuosikymmenten ajan. Edelleen se on yksi merkittävimmistä vientialoista. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vuonna 2016 puutavaran ja sen tuotteiden (sellu- ja paperiteollisuus) osuus viennistä oli yhteensä hieman alle 22 % kokonaisviennistä, jonka arvo on 51,8 miljardia euroa. [1] Globaalit talouskriisit ovat horjuttaneet kansakuntien talouksia eikä suomalainen metsäteollisuus ole niiltä säästynyt. Uutisissa olemme joutuneet näkemään ja kuulemaan tehtaitten sulkemisista, yt-neuvotteluista, työttömyydestä, ja tulevaisuuden näköalattomuus on heijastunut johtajistosta suorittavaan portaaseen, kuntiin ja kaupunkeihin sekä koko maahan.

Katajainen kansa, me suomalaiset, olemme sukupolvien ajan eläneet metsässä ja metsästä. Sitkeässä ilmastossa ja ajoittain vähällä ravinteella olemme päässeet mukaan länsimaiseen elämänmenoon ja saavuttaneet kulutustason yli todellisten tarpeitten. Olen miettinyt usein, miksi maamme vienti pohjautuu edelleen yli viidenneksen metsäteollisuuden eri tuotteisiin. Metsäteollisuus jakaa vahvasti mielipiteitä, eikä tämän kirjoituksen tarkoitus ole avata keskustelua avohakkuista, luonnonsuojelusta tai teollisuuden vastustamisesta tai kannattamisesta. Kun samaan aikaan olemme asuneet maassa, joka on rikkautensa kerännyt vihreästä kullasta, olemme oppineet vaalimaan luontosuhdetta, joka silloin tällöin putkahtaa esiin ainutlaatuiseksi luonnehdittuna. Olemmeko kuitenkaan kyenneet uudistamaan ”metsäteollisuutta” ja kehittämään uudenlaisia tuotteita tai palveluita?

Metsäteollisuus erilaisine tuotteineen on konkreettista hyödykettä ja kulutustuotetta. Luonto nähdään aineellisena raaka-aineen lähteenä. Kovin hitaasti tai ainakin hyvin vaimealta julkiselta keskustelulta ja ponnettomalta yritystoimintaan rohkaisemiselta vaikuttaa luonnon aineettomien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen, jalostaminen, markkinointi ja myynti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Meistä jokainen tuntee tai ainakin tietää Nokian luoman menestystarinan, joka lisäsi vaurautta maahamme entisestään. Osaamme siis jalostaa luonnonmateriaalista tuotteita mutta myös kehittää ja tuottaa aivan uusia teollisuuden aloja, jotka tuottavat aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä. Osaammeko yhdistää nämä kaksi alaa? Yleisesti ottaen it-teknologiaa hyödynnetään mm. lääketieteessä, hoitotyössä, ja kasvatus- ja opetusaloilla. Mitäpä, jos metsäteollisuus ja (hyvinvointi-)teknologia löisivät hynttyyt yhteen ja panostaisivat uudenlaisen alan syntyyn?

Sitra on käsitellyt termiä Vihreä hyvinvointi[2], jolla pyritään kattavasti selventämään luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia ihmisten elämään. Sairaanhoitajana ja kansanterveystiedettä opiskelleena minua kiinnostaa erityisesti Vihreän hyvinvoinnin terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävän sekä sairauksia ja vaivoja ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollisuudet. Valitettavan vähän on tarjolla sellaisia palveluita ja toimintamalleja, joilla pyritään nimenomaan ennaltaehkäisevästi vaikuttamaan ihmisten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Ennaltaehkäisevä työ ei ole pois vaivojen ja sairauksien hoidosta! Ennaltaehkäisevä työ ei ole pois sairaitten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten saamasta hoidosta! Jo olemassa olevat luontoavusteiset palvelut ovat osoitus siitä, että ennaltaehkäisevää työtä tehdään jo ja sitä voidaan kutsua sekundaariseksi tai tertiääriseksi ennaltaehkäisyksi. Siksi on ilahduttavaa, että mm. mielenterveyspuolen hoidossa käytetään jo rohkeasti erilaisia terapia- ja hoitomuotoja. Ovatko ne kuitenkaan yleisesti saatavilla ja sisältyvätkö ne mm. Käypä hoito- suosituksiin?

Sekä kansainväliset että kotimaiset tieteen tulokset osoittavat, että luonnon tuottamat hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä. Suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin haasteiksi tunnistetaan erityisesti ikääntyvä väestö, ylipainon lisääntyminen sekä mielenterveysongelmien kasvu. Nämä kaikki moninkertaistavat taloudellisia kustannuksia. Terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa valistustyöllä mutta se yksin ei riitä. Elinpiiri, mukaan luettuna asumisympäristöt, koulut, kodit ja työpaikat sekä virkistyspaikkojen läheisyys ja toimintamahdollisuudet tulee suunnitella yhteistyössä eri tahojen kanssa.[3]

Luonnon tarjoamia hyvinvointia tuottavia elementtejä voidaan tuoda ihmisten ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämän kuormittavuutta voidaan vähentää erilaisilla ratkaisuilla, muillakin kuin työkyky- ja työkykypäivillä. Liikunta- ja toimintakyvyltään rajoitteiset ihmiset voivat saada metsän luokseen, jos eivät itse metsään pääse. Erilaisia aistiviestejä tuottamalla voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. Hyvinvointimatkailu, hiljaisuuden ja luonnon tuotteistaminen, elämysmatkat luonnossa – listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Kuka on se rohkea lääkäri, joka työelämästä stressaantuneelle nelikymppiselle määrää verenpainetta alentavaksi lääkkeeksi luontoannoksia? Tai kuka on se esimies, joka mahdollistaa työntekijöilleen säännöllisen luontoaistimuksen kesken työpäivän, palkallisena? Kuka on se rehtori, joka mahdollistaa luontoäänien kuuntelun keskusradiosta välituntisin tai pitää aamunavauksia säännöllisesti lähiluonnossa? Oletko sinä se läheinen, joka haluat hankkia ikääntyneelle muistisairaalle virtuaalisen ikkunan©? Minulla on tarjolla monipuolisia tuotteita ja palveluita.

Luontohyvinvointia ihmisille tuottavana ja tarjoavana yrittäjänä olen raivaamassa tietä uudelle alalle metsän ja luonnon antimia kestävällä tavalla hyödyntäen. Suomen luonto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Suomi on vihreän kullan, sinisten timanttien ja monien vuodenaikojen värikäs maa. Mikäli käytämme luonnonvarojamme viisaasti, uusia toimintatapoja kehittäen ja hoidamme talouttamme kohtuullisesti voimme jättää tuleville sukupolville perinnön, josta riittää jaettavaa sosiaalisena, psyykkisenä ja fyysisenä hyvinvointina.

 

[1] https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

[2] https://www.sitra.fi/julkaisut/vihreaa-hyvinvointia/

[3] https://media.sitra.fi/2017/02/27174415/Luonnon_hyvinvointivaikutusten_taloudellinen_merkitys-2.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: